Saijan ympäristön paikannimistä

Saijan ympäristön paikannimet ovat suurelta osin ajalta, jolloin asukkaat puhuivat saamen kieltä, eli kuolajärven lapinkieltä. Alueelta ei ole minun tiedossa tarkempaa paikallista kielitieteellistä tutkimusta, mutta laajemmin Sallan tärkeimmistä paikannimistä on Sallan kirjastossa saatavilla paikannimitutkimusmoniste. Olen myös käynyt keskusteluja vielä vanhaa lapinkieltä taitavan kuoskulaisen Meri-Matin eli Matti Merivirran kanssa. Joitakin selityksiä olen löytänyt myös muista paikannimiä koskevista julkaisuista.

Saijan kylän nimi esiintyy vanhoissa asiakirjoissa useammassa muodossa, esimerkiksi Saija, Saida, Saijets, Sarri ja Saije. Nimelle on useita selityksiä. Kun kuusikymmentäluvulla kylän vanhat miehet, esimerkiksi Miulus Erkki, Ylimäisen Väinö, Rojo-Veikko ja Miulus Hanssi kokoontuivat Usvalan pieneen pirttiin, tarinoivat he, että nimi tarkoittaa liittopaikkaa, paikkaa, johon kokoonnuttiin pyyntireissuilta. T. I. Itkosen mukaan Saija on yleislappalainen paikannimi ja se voi olla alun perin saamelainen henkilönimi. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt muinoin Inarissa. Nykyään on myös arveltu, että kylän nimi voisi tulla venäjän kielen jänistä tarkoittavasta sanasta zaâc (заяц), jonka ääntäminen muistuttaa Saijets-nimeä.

Jacop Fellmanin muistiinpanoissa Sompion ja Kuolajärven lapinmurteista on sana saije sija. Inarinlapin murteessa sana on merkitty saaje ja Sompion murteessa seije. Kun verrataan saije-sanaa ja kylän vanhaa tarinaperinnettä, voi siinä nähdä yhtäläisyyksiä. Saijan murteessa sija ja paikka tarkoittavat lähes samaa: kovan sija (kodan), asentopaikka, asentosija.

Saija nimi esiintyy useissa paikoissa Lapissa. Tulppion kairassa on Saijaoja ja Saijavaara. Ovatko nämäkin entisiä liittopaikkoja?

Muita paikannimiä

Naruskajärven pohjoispuolella on Aitatsivaara. Aitatsi tarkoittaa aittaa.

Karhutunturin pohjoispuolella on Jauratustunturi. Lapinkielen jauradz tarkoittaa pientä järveä, eli lampea. Tunturin pohjoispuolella on pieni lampi ja ylhäällä lähellä lakea kahden laen välissä suo.

Tenniön ja Maltion välissä sekä Kuolajoen ja Aatsingin välissä on Kaita-aapa. Kaita tulee lapinkielen sanasta skaidi, joka tarkoittaa jokihaaraa, maata joka jää jokihaarojen väliin.

Karhutunturin länsipuolella ovat Iso ja Pieni Kommitsavaatra. Kommitsa on suomen kieltä ja tarkoittaa pientä varastohuonetta, koppia eli kömmättiä (nimitutkimus).

Patokosken niskaan laskee Kuukkumaoja, joka lähtee Kolsanharjun jatkeena olevan Kuukkumaharjun alta. Kuukkuma tarkoittaa vaaleaa väriä (nimitutkimus). Ehkä hiekkaharjun kyljessä olevan kirkasvetisen ojan pohja on ollut hyvin vaalea.

Tenniön pohjoispuolella on Kuutsivaara, jonka alta lähtee Kuutsioja ja Naruskan puolella on Ranta-Kuutsivaara ja Naruskajoessa Kuutsiköngäs. Kuutsi tarkoittaa taimenta.

Jotkut saijalaiset ja haukkalaiset ovat käyneet heinänniitossa kylän länsipuolella Joutsenaavan takana Kivihaarassa Kanespellassa. Kanespella tarkoittaa haltian korvaa. Lapinkielen peálji tarkoittaa korvaa. Jyrkkä kallio näyttää kauempaa katsottuna korvalta. Kahdeksankymmentäluvulla metsurit sanoivat sahaavansa sielä Pellan Korvien lähellä.

Saijan halkaisee kahteen osaan Kolsanharju. Merivirran mukaan se tarkoittaa koskeloa, koalsa. Aikaisemmin olen miettinyt tarkoittaako kolsa itsessäänkin harjua?

Maltion varressa on Kouttensokka. Nimi tarkoittaa Merivirran mukaan leveää (kouta, govda) tasaista maata, joka nousee jängästä. Kaikki sokka-nimiset maat ovat jängästä nousevia, jänkien ympäröimiä maita. Selitys sopii hyvin paikkaan.

Renttimäseläntien kahta puolta enne poroaitaa sarkojen kohdalla ja Kotiaavan keskellä olevaa hiekkaharjua sanotaan Kuolpunaksi. Saamenkielellä kuolba on tasainen, hietapohjainen jäkäläkangas.

Hiekkapohjainen Nilihaara laskee vetensä Maltioon. Nili tarkoittaa korkean kannon päälle savettua pientä aittaa.

Aatsingille noustessa on vastassa kaksi koskea, kovavirtainen Kusertaja ja lyhyt mutta jyrkkä ja tiukkavirtainen Rauvvukoski. Kusertajalle en ole saanut selitystä, mutta ravvi tarkoittaa Merivirran mukaan kovaa ja pelottavaa (koskea).

Renttimäoja ja Renttimäaapa sekä Renttimäselkä nimille ei ole löytynyt hyvää selitystä. Riengad tarkoittaa parkumista, ääntämistä, rääkkymistä kuten jänis, kettu tai kärppä kiimassa. Riekta tarkoittaa oikeaa. Koskelan Kaalepin kerrotaan sanoneen, että niittäminen oli ennen renttimistä, eli niitto-oja ja niittoaapa. Ojan varsi ja aapa olivat heinäniittyä.

Aukeanselänvaaran ja Kalliopetäjävaaran välissä on kivinen Rohmuharju. Rohmu kuvaa ulkomuotoa. On ryhmyinen paikka, kivinen, vaikeakulkuinen.

Kylän alapuolella Tenniön varressa on Sappalampi. Sappa tarkoittaa kaunista (Merivirta), kaunislampi. Selitys sopii hyvin lammen ympäristöön. Sappalammen rannalla on Manalaisensaari. Se on ollut väliaikainen hautauspaikka, johon vainajat kesäkuumalla laskettiin odottamaan keliä ja siunattuun maahan pääsyä.

Kylän maisemaa hallitsee Sarivaara. Lapinkielen saarre tarkoittaa mustikkaa, saarrevuarre, eli mustikkavaara. Nimelle on myös muita selityksiä, esimerkiksi henkilö nimeltä Sarre tai Sarria. Mustikkavaara sopii hyvin, onhan Sarivaara kyläläisten vanha mustikkapaikka.

Keskikyän paikannimi oli 1700 ja 1800 luvuilla Saariniemi, joka jäi elämään sukunimeksi kahteen saijalaiseen sukuhaaraan. Saariniemet saivat sukunimensä paikan mukaan niinkuin oli tapana. Oliko saari alun perin saarre, eli tarkoittiko sekin mustikkaa, eli mustikkanientä? Nimen loppuosa olisi käännetty jossain vaiheessa suomenkieliseksi.

Kaksuopajan takana on Kuolajoessa Sorroinniva ja sen vierellä Sorroinpalo. Merivirran mukaan sorru (tsorru) on harju, jossa on tasainen laki. Maastoon Meri-Matin selitys sopii hyvin. Joen sivulla kangasmaa on hyvin tasainen, mutta laskee jyrkkänä harjuna jokeen. Toisena selityksenä olen miettinyt, että sorro tarkoittaisi honkaa. Vanhemmat miehet saattoivat sanoa: ”Panehan niitä sorroja tulehen” ja tarkoittivat honganpätkiä.

Kylää halkovat joet ovat Kuolajoki ja Tenniö. Kuolajoki tarkoittaa kalajokea. Nimi tulee siitä, että joki oli hyvä haukijoki. Hauki oli kaloista arvokkain, kuivattuna kauppatavaraa. Tenniö tarkoittaa Merivirran mukaan valtajokea, kuten Teno ja Eno.

Kylän länsipuolella näkyy Vuotostunturi. Vuotos, vuottaa on keli, jolloin jälki vuottuu. Oli hyvä tai huono vuotos. Jälki näkyi selvästi tai se näkyi niin huonosti, että ei voinut seurata.

1 kommentti: