Saijan poikia

Alla on pari kuvaa Saijan pojista ajalta, jolloin lappilaisen yhteiskunnan suurin ongelma oli suhteettoman suuri lasten ja nuorten määrä väestöstä. Kun puutavaran ostoon tuli nousukausi, pääsivät nuoret miehenalut joskus pöllin tekoon, tienaamaan. Kerrotaan, että 1959 heinäkuussa pani Metsähallitus omat savottansa kiinni, jotta yhtiöt saisivat parkkareta riittävästi.

Ensimmäisenä päivänä tekivät parkkarit parkkuupukin, "synnyttivät pukin". Siitä tuli sanonta, etä he olivat synnytystuskissaan. Sitten alettiin kaatamaan pokasahalla sullipuita maahan ja katkottiin mittakepin avulla kaksimetrisiksi. Oksat lyötiin kirveellä niin, että ohut pala puun kylkeä lähti oksan matkaan. Näin ei kolorauta (parkkuurauta) iskennyt oksiin, eikä ranteet sinkuneet. Puut parkattiin puolipuhtaaksi ja nostettiin aluspuitten päälle ristikolle kuivumaan. Oli siitä sitten hyvä ottaa talvella hevosen rekeen kuivia keventyneitä pöllejä.




Nuoria pöllin parkkareita Sattovaaran kämpällä 6.7.1959, kuva Yrjö Saariniemi

 

Saijalaiset tunnettiin paremmin talon nimellä, kuin sukunimellä. Henkilöt vasemmalta (suluissa sukunimi): Pekkalan Olli (Saariniemi) 16 vuotta, Tiihosen Kalle 27 vuotta, Tiihosen Unto 29 vuotta,  Rantalan Pentti (Törmänen) 18 vuotta, Viertolan Esko (Saariniemi) 20 vuotta ja Nevalan Kauko viikkoa vaille 15 vuotta. Leivän hankkiminen pöllimetsästä, heinäpelloilta ja muissa maanviljelystalojen töissä ja kulkeminen kävellen, hiihtäen tai polkupyrällä teki pojista vantteria ja terveitä. Iltasilla mittailtiin kuulan tai keihään kaarta ja hypyn pituutta sekä lähtönopeutta lähtökuopista. Urheiluseura oli Saijan vauhti. Kalle juoksi parhaimmillaan Pohjoi-Suomen mestaruustasolla keskipitkillä matkoilla, 800 m ja 1500 m.

Olli on työskennellyt metsätöissä, metsurin ammatissa ja kirvesmiehenä sekä ollut aktiivinen yhteiskunnan asioitten ajaja eri järjestöissä ja luottamustehtävissä. Urheilu vei nuoren Kallen 50-luvun alussa Kemiin, sieltä Turkuun, sitten Ouluun ja takaisin Saijalle. Unto kaivoi sarkaojia ja teki metsätöitä. Hän asustelee Saijalla. Samoin Esko oli metsurina yhtiöitten leimikoissa. Suuri muuttoaalto vei Rantalan Pentin Ruotsiin. Hän on vaikuttanut sikäläisessä teollisuudessa ja ammattiyhdistysliikkeessä sekä laulajana ja seremoniamestarina ruotsinsuomalaisten kuorossa. Kauko on asianajaja Rovaniemellä ja vaikuttaa myös kunnallispolitiikassa. Nuorempana hän oli SAK:n lakimiehenä Helsingissä. Kallen ja Eskon elämän kaari on päättynyt.

Pöllin parkkarit ihmettelevät  DDR:n maisemia

Korjan Uolevi (Ylitalo) ja Pekkalan Olli kävivät heinäkuussa 1962 DDR:ssä Itämeren rauhanviikoilla Rostockissa. Vasemmistoaate koki valtavan nousun sodan jälkeisinä aikoina. Nuorille järjestettiin tutustumismatkoja sosialistisiin maihin.

Nuoren ja suoraryhtisen Uolevin elämä päättyi naapurin Toivon kanssa häkämyrkytykseen. Ajoivat auton pakkasella talliin ja jättivät sen hetkeksi käyntiin.