Rankaremmi

Eli mitä järkeä on polttopuun ajossa?

Pirtinuunia sytytellessä aamulla kahdeksan aikaan.

Ennen vanhaan ajettiin polttopuurankoja talojen pihoille kevättalvella parhaitten kelien aikana ennen rospuuton tuloa, yleensä koivua, mutta joskus myös honkaa. Rangat sahattiin keväthankien vielä hohtaessa pölkyiksi ja halottiin korkeaan kasaan "ahavatuuleen" kuivumaan. Liiteriin puolikuivat puut ladottiin ennen kesää. Pinoille  jätettiin riittävän suuret välit, jotta halot kuivuivat hyvin. Paras on raolle salvettu hirsilato.

Honka oli hyvä polttopuu siinä mielessä, että se oli jo valmiiksi kuiva ja halot sai suoraan kantaa sisälle ja polttaa hellassa tai pirtinuunissa. Honkaa ajettiin Jouttenaavan ja Kaita-aavan metsäsaarekkeista sekä Sorroinpalosta valtion mailta, joskus ilman lupaa ja joskus jopa luvan kanssa. Alue on nyt soiden- ja vanhojen metsien suojelualuetta.

Poikasena oli rangan ajossa hevosella isän kanssa. Ajettiin sekä honkia, että koivupuuta Jouttenojalta omilta niityiltä. Hevonen väistyi vetopelinä moottorikelkan tieltä 70-luvulla. Puun ajo Jouttenaavalta loppui 90-luvun alussa, kun alueen suojelu pantiin täytäntöön ja maat lunastettiin valtiolle.

Ennen koivikosta otettiin isoimmat ja parhaimmat puut ja liian pienet jätettiin kasvamaan. Ajateltiin, että viidentoista vuoden päästä taas sama koivikko voidaan harsia. Jotkut tekevät näin vieläkin ja koivuissa pysyvät. Me tehdään työ enemmän nykyisten metsänhoito-oppien mukaan. Kun puiden pituus on sopiva, vajaa kymmenen metriä, kahdeksan metrin ympyrään jätetään seitemästä kahdeksaan puuta. Hehtaaria kohti jää siten puolitoista tuhatta runkoa. Pystöön jätetään parasrunkoisia elinvoimaisimpia puita. Känttyrimmät haarapuut kaadetaan. Kuusen viereltä koivu kaadetaan, jollei kuusi ole kovin huono.

Reilut parikymmentä vuotta on minun jokatalviseen hommaan kuulunut polttopuun ajo moottorikelkalla rantakoivikosta muutaman naapurin yhteisenä "rankaremminä". Alusta lähtien teimme työn vanhojen perinteitten mukaan "kaha-kauppana", niin kuin ennen vanhaan tehtiin kaha-heiniä. Naapuri tarvitsi heinää talveksi ja toisella oli niittyä ylikin. Naapuri teki heinät ja puolet sai isäntä. Minä tarvitsin polttopuuta ja naapurin isännällä oli polttopuun tarvetta ja siihen sopivaa harvennusta vaativaa rantametsää. Nyt on minulla omaakin rantaa ja harvennustarvetta ja puita on hauska tehdä kaha-kaupalla pyhien välissä.

Tänä vuonna arvelin, että sopiva paikka on Kuolajokitörmä Aatsingin suussa. Kapea rantakaistale vanhaa niittyä on kasvanut koivua viisi-, kuusikymmentä vuotta. Tiheys vaihtelee kolmesta neljääntuhatta puuta hehtaarilla. Pituuden perusteella sopiva harvennus on puoleentoista tuhanteen, eli puuta lähtee aika lailla.

- Onko jo katseltu koivurankapaikkaa jouluksi, joululomalle tulossa olevat kaverit kyselivät. Tarkoittivat välipäiviä.
- Kyllä on, Aatsingin suu, vastasin.

Huskut kypärät ja kahvivehkeet rekeen ja vilpoinen kyyti pikkupakkasessa kohti Aatsinginsuuta. Sahausta kahdella ja välillä kolmella sahalla muutama päivä. Ihmeteltiin valoisan päivän lyhyyttä ja makkaratulilla mieleen tulleita ajatuksia. Hiihtolenkit jäivät väliin.

- Harvan näköseksi menee, sanoi kasaajaksi lähtenyt kaveri, kun katseli harvennettua jälkeä.
- Ihan sopivaa, sanoin minä ja etsiskelin silmääni kaadettavaa puuta.

Harvennettua tuli vajaa puoli hehtaaria, eli aika vähän. Polttopuuta kuitenkin kertyi yllin kyllin, yli kolmekymmentä rankamottia. Ajo kesti neljä päivää, 5 - 9 puolentoista motin kuormaa päivässä.

Harvennusta vaativaa koivikkoa. Tämä ei metsäkoneille kelpaa, mutta käsityönä siitä saa hyvän. Vaivan palkaksi saa taloon polttopuuta hehtaarilta viitisenkymmentä halkomottia. Sillä lämmittää yhtä' taloa kolme - neljä vuotta. Hyöty on kahtalainen.

Onko rankaremmissä järkeä? Bensiiniä menee kymmeniä litroja ja hiki virtaa. Eikö olisi parempi vääntää sähkölämpö sopivalle ja nauttia hiihtolenkeistä? Tai ostaa valmiit puut metsäkoneitten jäljiltä pihalle rekalla tuotuna?

Ulkokuivan koivuhalon lämpöarvo on noin 1600 KWh pinokuutiometriä kohti. Pinokuutiometriin menee reilu motti koivurankaa. Kun pirtinuunissa saadaan talteen noin 70 % on se 1000 KWh pinomottia kohti. Jos sähkö maksaa talvipakkasella 0,09 euroa KWh, saadaan pinomotista lämpöä 90 euron verran.  Tuotto on tulevaisuudessa paljon suurempi, kun pakkaspäivinä sähkö maksaa huomattavasti enemmän.

Rangat on kuitenkin vielä pilkottava ja ladottava pinoihin kuivumaan. Eikä se niin pieni juttu ole. Kun on rankakasa pihalla, on työ puolivälissä. Kuluja halkomotille tulee bensiinistä ja öljystä noin kuusi eroa. Muut välineet ovat talossa muutenkin. Ei siinä paljoa tuntia kohti jää, mutta eipä ole kallis huvikaan.

Parasta antia on ulkoilu, liikunta, raitis ilma ja hyvät kaverit. Toinen yhtä tärkeä asia on metsän hoitaminen, joka on jo tekemisen arvoinen työ. Harvennettu metsä kasvattaa lihavampia puita. Siksihän porkkapenkkikin harvennetaan, että saadaan isompia porkkanoita. Harvennuksesta tulee pitkän päälle se suurempi hyöty.

Tulikohan näitä liikaa? Yli kaksi vuotta menee polttaa pirtinuunissa, sisäsaunassa ja ulkosaunassa. Noin 30 000 KWh lämpöenergiaa.